Kirkkokallion teollisuuspuisto

Tältä näyttää tulevaisuus

Pieni satakuntalaiskylä Honkajoki on paljon kokoaan merkittävämpi. Honkajoen Kirkkokallion ekopuistossa on nähtävillä koko maapallon tulevaisuus.

Teksti Timo Riihentupa, videot Tomi Glad.
Tutustu alkuperäiseen julkaisuun Satakuntaliiton Länsireitti-sivustolla. 

Tiekyltissä lukee ”Kirkkokallio”.

Pimeä, kapea ja roudanrepimä asfalttitie kiemurtelee peltoaukeaman yli metsän siimekseen, kohti määränpäätä.

Ollaan Honkajoella, noin 1600 asukkaan kunnassa, joka liittyi vuoden 2021 alussa Kankaanpäähän. Pori on tunnin ajomatkan päässä, kun taas Tampereelle matkaa on melkein tuplasti enemmän. Pohjoisessa on Vaasa parin tunnin matkanteon päässä.

Honkajoella ei istuta ruuhkassa: pieni ja syrjäinen pohjoissatakuntalainen kylä ei ole Suomen eikä maailman keskipiste.

Ehkä sen kuitenkin pitäisi olla.

Kapeaa asfalttitietä on körötellyt eteenpäin uteliaita ympäri maailmaa. He haluavat nähdä Honkajoen Kirkkokallion ekopuiston.

Siellä on nimittäin koko maapallon tulevaisuus.

– Vastaavaa kokonaisuutta kuin Kirkkokallio emme ole löytäneet muualta maailmasta, mutta Kirkkokallion tapaisille ratkaisuille on tulevaisuudessa valtava tarve. On yksinkertaisesti pakko kehittää keinoja, miten voimme paremmin hyödyntää eri raaka-aineita uudelleen ja uudelleen, kertoo Honkajoki Oy:n toimitusjohtaja Kari Valkosalo.

Honkajoen kyläkeskusta on noin kahden kilometrin päässä Kirkkokallion ekopuistosta.

Mäntymetsästä kohoavat muutamat tuulivoimalat. Isot kasvihuoneet hohtavat keltaista valoa. Sitten eteen tulevat erikokoiset tehdasrakennukset, joista iso osa vaikuttaa yhdistyvän putkilla toisiinsa.

Sellaiselta näyttää ensisilmäyksellä tulevaisuus – eli siis Kirkkokallion ekopuisto.

Ei ehkä kovin futuristiselta, mutta ulkokuori ei kerro kaikkea.

– Olemme täällä Kirkkokalliossa kiertotalouden edelläkävijöitä, sanoo energiayhtiö Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi.

Kirkkokallion energiapuisto koostuu kokonaisuudessaan seitsemästä eri toimijasta, jotka ovat symbioosissa keskenään.

Selkeämmän kokonaiskuvan yhteistyöstä voi saada seuraamalla energiavirtoja. Energiaa syntyy muun muassa sitä kautta, kun Gasum Oy syöttää tuottamaansa biokaasua Vatajankosken voimalaan, missä kaasu muuntuu puolestaan sähköksi, höyryksi ja lämmöksi. Alueella tuotetaan sähköä myös tuulivoimalla.

Gasum Oy:n biokaasulaitos käsittelee vuodessa useita kymmeniä miljoonia kiloja jätettä.

– Kiertotaloudessa on kyse luonnonvarojen kestävämmästä hyödyntämisestä, kierrätettävyydestä ja jätteiden vähentämisestä. Pidetään yhdessä maailma kierrossa.

– Kirkkokalliolla paikallisista biohajoavista jätteistä tuotettu biokaasu on täysin uusiutuva ja ympäristöystävällinen polttoaine, jolla voidaan vähentää koko elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia fossiilisen polttoaineen käyttöön verrattuna, kertoo Gasumin laitospäällikkö Esa Eloranta.

Vatajankosken voimalasta esimerkiksi sähköä jaetaan alueen muiden yritysten käyttöön. Sähköä, höyryä ja lämpöä tarvitsevat muun muassa Honkajoki Oy ja ja Landeli Group Oy:n Honkajoen-tehdas. Honkajoki Oy:n tehtaalla lihateollisuuden sivutuotteet eli teurasjätteet muuttuvat steriiliksi prosessoiduksi eläinvalkuaiseksi, luujauhoksi, luomulannoitteiksi, rehuiksi ja rasvaksi. Landeli Group puolestaan valmistaa lihatuotteita kuluttajien käyttöön.

Gasum Oy jalostaa biokaasua, joka toimitetaan Vatajankosken moottorivoimalaitokselle. Vatajankosken laitoksella kaasusta jalostetaan sähköä, kaukolämpöä ja höyryä.

Näiden yhtiöiden tuotantoprosesseista syntyvät materiaalivirrat ja energiat johdetaan edelleen alueen muiden toimijoiden käyttöön.

Esimerkiksi Honkajoki Oy:n tuotannon lauhdelämmöllä lämmitetään muiden Kirkkokallion yritysalueella sijaitsevien KKK-vihanneksen ja Honkatarhan puutarhoja, joissa kasvatetaan muun muassa salaatteja, yrttejä ja kurkkuja. Landeli Groupin Honkajoen-tehtaan jätevedet menevät Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamolle ja biojätteet Gasumille.

– Lämmitämme kasvihuoneet muiden hukkalämmöllä, minkä takia hiilijalanjälkemme on maan parhaimpia. Se tuo meille luonnollisesti myös erittäin suuria säästöjä, kertoo KKK-Vihannes Oy:n toimitusjohtaja Ari Kulmanen.

Iso osa alueen energiavirroista kiertää laitoksesta toiseen kuin ikiliikkuja: kaikista raaka-ainevirroista kierrätetään lähes 100 prosenttia.

– Kirkkokalliolla toisen jäte on toiselle aarre. Itse asiassa kiertotaloudessa ei pitäisi puhua edes jätteestä, sillä sehän on käytöstä poistuva sana. Jatkokäyttömahdollisuuksia on melkein raaka-aineille kuin raaka-aineille, kunhan on halua ja intoa miettiä käyttömahdollisuuksia, kertaa Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi.

Kirkkokallion ekopuiston puutarhat hyödyntävät alueen muiden toimijoiden hukkalämpöä.

Vuosikymmeniä sitten Kirkkokalliolla ei vielä mietitty kiertotaloutta.

Heimo Leivonniemi ja Osmo Kallioniemi olivat 1950-luvun lopulla työskennelleitä turkistarhaajia. He kiersivät Suomea ristiin rastiin ja keräsivät teurasjätettä turkiseläinten ravinnoksi.

Yhden työpäivän päätteeksi parivaljakko pähkäili, miten teurasjätettä saisi kerättyä helpommin. Syntyi idea oman teurastamon perustamisesta Honkajoelle. Vuonna 1960 perustettiin Maakunnan Liha Oy, joka rakensi teurastamon Honkajoen keskustan kupeeseen.

Liikeidea ei kuitenkaan kantanut kovan kilpailun keskellä: Maakunnan Liha Oy meni konkurssiin lokakuussa 1963. Itikan, OPL:n ja SOT:n osuuskunnat ostivat konkurssipesän kiinteistön irtaimistoineen ja perustivat Honkajoki Oy -nimisen teurasjätteiden loppukäsittelylaitoksen tammikuussa.

Vuonna 1983 Honkajoki Oy siirtyi vanhoista tiloistaan nykyiselle paikalleen Kirkkokalliolle.

– Kunta on alusta asti ollut mukana Kirkkokallion kehittämisessä. Vuonna 1983 kunta osoitti Kirkkokalliolta alueen Honkajoki Oy:n uudelle rakennuskokonaisuudelle, kertaa Honkajoen entinen kunnanjohtaja ja Kankaanpään kaupungin nykyinen kehittämisjohtaja Ulla Norrbo.

Silloin annettiin myös lähtölaukaus nykyiselle kiertotalouskeskittymälle. Honkajoki Oy:n prosesseissaan tuottama hukkaenergia toi paikalle kasvihuoneyrittäjä Timo Rapilan.

– Rapila oivalsi Honkajoki Oy:n tuottaman hukkalämmön hyödyntämisen taloudellisen merkityksen kurkun viljelyssä. Tästä alkoi yhteistyö Honkatarhojen ja Honkajoki Oy:n välillä, Norrbo tietää.

Hiljalleen, vuosi kerrallaan, Kirkkokallio on laajentunut ja houkutellut alueelle uusia innovatiivisia toimijoita.

Kirkkokalliolla on ollut hyvin tilaa rakentaa, mikä on mahdollistanut useiden yritysten sijoittumisen yhteistoiminnallisesti sopivaan kokonaisuuteen toisiinsa nähden. Kirkkokallion sijainti jonkin verran etäällä asutuksesta on myös ollut toiminnallinen etu.

Täällä on syvä luottamus alueen toimijoiden kesken. Menemme yhdessä eteenpäin.

Toisekseen Honkajoen pienuus on ollut myös vahvuus. Kaavoista ja rakennushankkeista ei ole valitettu, jolloin ne ovat voineet edetä suunnitellulla aikataululla. Pienessä kunnassa päätöksenteko on ollut ja on yhä suoraviivaista, jolloin yritykset ovat päässeet ja pääsevät investoimaan nopeasti.

– Kunnan rooli on vuosien saatossa toki ollut pitkälti perinteinen: kaavoitus, tontin tarjoaminen yritykselle, tarvittavan tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä tarvittaessa neuvontapalvelujen tarjoaminen aloittaville yrityksille. Joustavuus ja ripeys yrittäjää herkällä korvalla kuunnellen asioiden hoitamisessa on ollut kunnan toimintavaltti. On tehty ripeästi kunnan puolesta, mitä on luvattu.

Kaikista tärkein tekijä Kirkkokallion synnyssä on ollut alueen toimijoissa itsessään.

Yritykset ovat osanneet tehdä yhteistyötä, toteuttaneet hankkeita ja löytäneet näin synergiaetuja keskinäiselle toiminnalleen alueelta.

– Täällä on syvä luottamus alueen toimijoiden kesken. Menemme yhdessä eteenpäin, kertoo KKK-Vihannes Oy:n toimitusjohtaja Ari Kulmanen pitkällä kokemuksella.

Vain sillä tavalla voi syntyä nykyisenlainen Kirkkokallion ekopuisto.

Kirkkokallion puutarhoissa kasvatetaan muun muassa salaatteja, yrttejä ja kurkkuja.

– Tämä on varsinainen win-win-win-asetelma.

Noin sanoo energiayhtiö Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi Kirkkokallion nykyisestä ekopuistosta. Samaa kertovat alueen muutkin toimijat: tiivis yhteistyö on menestyksellistä kahdestakin eri näkökulmasta.

Ensimmäisenä säästyy luonto. Yksi maapallon globaaleista ongelmista liittyy ylikulutukseen, joka pohjautuu puolestaan siihen, ettemme osaa hyödyntää riittävän tehokkaasti kierrätettäviä materiaaleja. Valmistamme paljon uutta uusiutumattomista lähteistä.

Kaiken toimintamme on muututtava vihreämmäksi – on kyseessä sitten yksittäinen ihminen, teollisuudenala tai kokonaiset valtiot.

– Vastuullisuus on tällä hetkellä todella ison luupin alla. Olemme Kirkkokalliolla tässä edelläkävijöitä vähän joka suhteessa, kertoo Honkatarhat Oy:n toimitusjohtaja Tomi Levonen.

Kirkkokallio on esimerkki siitä, miten voidaan paikallisesti edistää yhteisten ilmastotavoitteiden toteutumista, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita.

Tavoitteiden saavuttaminen ei tarkoita Kirkkokallion alueen yrityksille kuitenkaan taloudellista takapakkia: Samalla kun säästyy luonto, niin säästyy myös euroja. Kirkkokalliolla materiaalien arvo saadaan maksimoitua ja resurssit hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla.

– Yhteistyö on tiivistynyt vuosien mittaan, mikä on myös taloudellisesti tuonut merkittäviä säästöjä. Kaikki alueen toimijat hyötyvät tästä, muistuttaa Landeli Group Oy:n tehtaanjohtaja Petri Natunen.

Landeli Group valmistaa lihatuotteita kuluttajien käyttöön.

Taloudellinen voitto – samaan aikaan kuin luonto säästyy – onkin taikasana, joka kiinnostaa myös maailmalla.

– Ennen korona-aikaa meillä oli paljon vierailijoita maailmalta. Varsinkin teollistuvissa kehitysmaissa on valtava tarve tämäntyyppisille kokonaisuuksille. Esimerkiksi eläinperäisiä sivutuotteita saatetaan yhä polttaa tai kaivaa maahan, kertoo Honkajoki Oy:n toimitusjohtaja Kari Valkosalo.

Aivan vastaavanlaista Kirkkokalliota ei voi perustaa, mutta perusperiaate on sama missä tahansa teollisuuskeskittymässä: Tuotantoprosessien sivutuotteet hyödynnetään, eikä mitään laiteta hukkaan tai ajeta kaatopaikalle. Prosesseissa syntyvä energia ja prosessien tulokset eri muodoissaan pitkälti hyödynnetään alueen muiden laitosten prosesseissa.

Valkosalo kertoo, että Honkajoki Oy:llä on vahva pyrkimys viedä Kirkkokallion konseptia myös maailmalle.

Honkajoki Oy on Suomen johtava eläinperäisten sivutuotteiden käsittelijä.

Kiertotalous voi olla koko Suomelle arvokas vientituote.

– Suomeen ja suomalaiseen osaamiseen luotetaan näissä asioissa. Tarvetta selvästi on, mutta vastapuolella pitää usein saada aikaan muutos ajattelutavassa. Vihreä ajattelu voi olla hyväkin bisnes, ja me olemme mukana ikään kuin konsulttina auttamassa, kun tällaisia järjestelmiä rakennetaan muualle.

Pelkästään ulkomaille Kirkkokalliota ei kuitenkaan tule viedä. Yhtä lailla myös muulla Suomella on paljon opittavaa Honkajoen kiertotalousihmeestä.

Honkajoki Oy:n käsittely- ja tuotantoprosessit pohjautuvat kiertotalouden periaatteille.

– Kirkkokallion tapaa toimia voisi monistaa mille alalle tahansa, ja Suomen pitäisi olla tässä edelläkävijä. Tämä on tulevaisuutta parhaimmillaan. Suomi ja koko muukin maailma voisi ottaa oppia Kirkkokalliosta ja sen toiminnasta, huomauttaa Honkatarhat Oy:n toimitusjohtaja Tomi Levonen.

Kiertotalous on megatrendi, joka on vasta pääsemässä täyteen vauhtiin.

Vatajankosken toimitusjohtaja Passi sanoo, että esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämisessä ollaan vasta aivan alkutekijöissä. Gasum Oy:n Eloranta muistuttaa, että biokaasun mahdollistamaan kiertotalouteen voivat osallistua aivan kaikki kunnista ja suurista teollisuusyrityksistä yksittäisin kotitalouksiin.

– Samalla konseptilla voisi suunnitella ympäri Suomen tulevia hankkeita. Kaavoittamalla alueet ja tarjoamalla yrityksille mahdollisuuden tulevaisuuden eko-kyläalueen rakentamiseen, johon myös valtio voisi tuoda mahdollisia tukia, visioi Landeli Group Oy:n Petri Natunen.

Vatajankosken kiinteän polttoaineen laitoksella sekä takana näkyvällä pienemmällä moottorivoimalaitoksella tuotetaan höyryä, lämpöä ja sähköä Honkajoki Oy:n tarpeisiin. Polttoaineet ovat paikallisilta toimittajilta hankittuja tai alueella kierrätettyjä.

Kirkkokallio on siis sellainen teollisuusalue, mitä muuallakin pitäisi olla. Se on vihjaus tulevasta, paremmasta sellaisesta.

Entä sitten Kirkkokallion tulevaisuus?

– Ei tämä valmis ole. Kirkkokallion voi ja sen pitääkin vielä kehittyä ja kasvaa. Uskoisin, että Kirkkokallio myös monipuolistuu jatkossa, miettii Honkajoki Oy:n Kari Valkosalo.

Kuten tähänkin asti, niin Kirkkokallion toimijat puhuvat yhteen ääneen.

Alueen toimijat aikovat jatkaa yhdessä töitä energiatehokkaampien kiertotalousratkaisujen parissa myös 2020-luvulla. He pyrkivät saavuttamaan entistäkin paremman energiatehokkuuden, joka on aiempaakin päästöttömämpi.

Se tarkoittaa jatkuvaa kehittymistä ja uusien, innovatiivisten ratkaisujen etsimistä.

– Yhteisöllisyys ajaa yrittämään entistä kovempaa. Haemme edelleen tapoja kierrättää yritysten välillä. Kenties seuraava hanke voisi olla hiilidioksidin kierrätys isossa mittakaavassa, näkee Honkatarhat Oy:n Tomi Levonen.

Alueen yritysten investoinnit ovat viime vuosien aikana olleet 100 miljoonaa euroa, ja uusiakin suunnitellaan kovaa vauhtia.

Suunnittelupöydällä on jo kaksi 50 hehtaarin suuruista aurinkovoimalaa sekä teknistä hiiltä turpeesta valmistavaa laitosta. Niiden rahoittamiseen selvitetään muun muassa EU:n elpymisrahaston mahdollisuuksia.

Kirkkokallio pysyy tulevaisuudessakin aikaansa edellä.