Kuvateksti: Reiman tehdas Kankaanpäässä vuonna 1977. Reima kulki vuodet 1952–1977 nimellä Reima-Pukine Oy.
Kankaanpää tunnettiin aiemmin vaatteista ja kengistä, nykyään lihajalosteista ja teollisuuden suuryrityksistä.
Kun Torsti Myllymäki oli viisikymmentä vuotta sitten ensimmäistä kertaa kesätöissä, Kankaanpäässä oli käynnissä rakentamisen ja kenkätehtailun buumi. Nuorelle ja ahkeralle työntekijälle riitti töitä niin rakennuksilla kuin suutarin töissä. 1970-luvulla Kankaanpään elinkeinoelämässä kukoistivat kenkä-, vaate- ja metalliteollisuus. Kaupungin suurin työllistäjä oli vaatevalmistaja Reima.
– Kankaanpää oli tuolloin aika erinäköinen. Kaupunkiin rakennettiin paljon uusia taloja ja kokonaisia asuinalueita, sillä Reiman ja kenkätehtaiden työntekijöille tarvittiin asuntoja. Myös kaupunki rakensi uutta, muun muassa urheilutalon, ja Tehtaankadun yrityspuistokin sai alkunsa, Myllymäki muistelee.
Kaupungin keskusta oli 1970-luvulla täynnä elämää, sillä pankeilla ja vakuutusyhtiöillä oli vielä omat konttorinsa ja kivijalkakauppa kukoisti. Yritysten työntekijät olivat pitkälti paikallisia, ja kynnys hakea töitä oli matala. Työntekijältä ei välttämättä vaadittu alan koulutusta, vaan työtehtävät opittiin työtä tekemällä. Toisin on nyt.
– Automaation ja it-tarpeiden lisäännyttyä myös ihmisten rekrytoimisesta on tullut kirjavampaa. Osaajia etsitään ulkomaita myöden – osaaminen edellä, sanoo Kankaanpään elinkeinojohtaja Marko Rajamäki.
Vaate- ja kenkäteollisuus olivat pitkään Kankaanpään erikoisuus. Kauppa perustui pitkälti Neuvostoliiton tavaranvaihtokauppaan, ja kaupan loputtua alkoi kangas- ja kenkätehtaiden alasajo. Kenkävalmistajia on paikkakunnalla yhä, mutta Reima jätti Kankaanpään lopullisesti vuonna 2018.
– Reiman tyhjä kiinteistö keskellä kaupunkia tuntui ensin kovin lohduttomalta. Kun sinne syttyivät vuode-, sohva- ja patjavalmistaja Unico Finland Oy:n valot, syttyi myös toivon kipinä, Rajamäki kuvailee.
Tänä päivänä Kankaanpää on ennen kaikkea rakennus- ja metalliteollisuuden kaupunki. Moni yritys on kasvanut vuosikymmenten varrella kansainväliseksi vientiyritykseksi, kuten kävi vuonna 1978 perustetulle Promeco Groupille. Yhden miehen metallipajasta kasvoi globaali sähkömekaanisten järjestelmien markkinajohtaja.
– Omassa luokassaan painivat lisäksi Kingspan Group, SSAB ja Knauf Oy, jotka ovat halunneet pysyä Kankaanpäässä. Siitä olemme täällä Kankaanpäässä hyvin kiitollisia, Rajamäki sanoo.
Tilitoimistoalalla toiminut Myllymäki on päässyt seuraamaan Kankaanpään elinkeinoelämää aitiopaikalta. Hänellä on hyvä käsitys siitä, millaisia muutoksia kaupungin elinkeinorakenteissa on tapahtunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Yksi tarina liittyy Kankaanpään elintarvikealan historiaan.
– Tilitoimistossa, jossa olen työskennellyt vuodesta 1980 ja jonka ostin itselleni vuonna 1995, kerrottiin tarinaa 60-luvun alkuvuosilta. Tuolloin voimaan tuli liikevaihtovero, jonka mukaan yritysten täytyi alkaa pitää tarkempaa kirjaa liiketoiminnastaan. Toimistolle alkoi ilmestyä savustetun näköisiä miehiä kyselemään kirjanpitopalveluista, Myllymäki nauraa.
Nämä miehet olivat palvaajia. Kankaanpäällä on ollut erityinen rooli etenkin lihanjalostuksessa ja palvauksessa. Huhtahyvät ja Landeli Groupiin kuuluva Lihajaloste Korpela ovat valtakunnallisesti tunnettuja, yhä toiminnassa olevia yrityksiä.
– Honkajoen liityttyä Kankaanpäähän emme voi myöskään unohtaa teurasjätteiden käsittelyyn erikoistunutta Honkajoki Oy:tä. Se on mahdollistanut kiertotalouden tällä elinkeinoalueella jo kuudenkymmenen vuoden ajan, Rajamäki summaa.
Teksti: Tytti Wallenius
Kuva: Kankaanpään kaupunginmuseon kuvakokoelma
Artikkeli on julkaistu yhteistyössä Kankaanpään Seudun kanssa.
