Summary
Pk-yrityksen vastuullisuusraportointi kannattaa aloittaa oman toiminnan kuvauksesta, rajauksesta ja olennaisten teemojen valinnasta. Artikkeli tarjoaa käytännön polun datan keruuseen ja ensimmäisen raportin rakentamiseen.
Tämä artikkeli perustuu syksyllä 2025 toteutettuun vastuullisuuskoulutussarjaan. Olemme koonneet koulutuksen keskeiset opit ja käytännön vinkit tähän artikkeliin pk-yritysten tueksi.
Vastuullisuusraportointi pk-yrityksessä kannattaa aloittaa pienillä ja konkreettisilla askelilla. Koulutussarjan viimeisellä kerralla keskityttiin käytännön kysymykseen, miten raportointi kannattaa aloittaa, kun aikaa ja resursseja on rajallisesti. Taustalla olivat aiemmin käsitellyt teemat, vastuullisuuden peruskäsitteet, VSME-perusmalli sekä ISO-standardit – ja nyt niistä rakennettiin konkreettinen etenemispolku.
Punainen lanka oli lohdullinen, sillä valtaosa yrityksistä on vielä alkuvaiheessa. Tärkeintä on aloittaa – mieluummin nyt kuin vasta siinä vaiheessa, kun vaatimukset tulevat pakollisiksi.
Lähtökohtana toiminnan kuvaus ja rajaus
Hyvä lähtökohta vastuullisuusraportoinnin käynnistämiseen tulee laadunhallinnan maailmasta (ISO 9001): ennen raporttia on ymmärrettävä oma toiminta.
Pk-yrityksessä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vastataan ensin muutamaan peruskysymykseen:
- Mitä teemme, kenelle ja miten?
- Miten yritystä johdetaan ja millaisia prosesseja on?
- Miten resursseja hallitaan ja mitä on jo dokumentoituna?
Samalla määritellään raportoinnin tarkoitus ja rajaus:
- Miksi raportti tehdään – asiakkaan vaatimus, tarjouspyyntö, rahoittajien odotukset, maineen kehittäminen vai ennakointi tuleviin vaatimuksiin?
- Mitä toimintoja raportti kattaa – ja jos jokin rajataan ulkopuolelle, miksi?
Tässä vaiheessa kannattaa myös nimetä vastuuhenkilö, joka koordinoi datan keruuta ja raportin kokoamista.
VSME-perusmalli auttaa vastuullisuusraportoinnissa pk-yrityksessä
Pk-yrityksille suunnattu VSME-perusmalli tarjoaa selkeän rungon, jonka ympärille raportti on helppo rakentaa. Raportti alkaa yrityksen perustiedoista, kuten:
- oikeudellinen muoto ja konsernirakenne
- toimiala, liikevaihto, tase, henkilöstömäärä
- toimipaikat sekä omat ja vuokratut tilat
- olemassa olevat sertifikaatit ja merkit (esim. ISO, Joutsenmerkki, FSC, EcoVadis)
Lisäksi tarkastellaan, mitä politiikkoja ja periaatteita yrityksellä jo on:
- laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- tai vastuullisuuspolitiikat
- aloitteet ja suunnitelmat kohti kestävämpää toimintaa
Näistä muodostuu raportin “perusta” ennen yksityiskohtaista dataa.
Mitä dataa tarvitaan? ESG käytäntöön
Vastuullisuusraportointi pk-yrityksessä pohjaa usein ESG-ajatteluun: ympäristö (E), sosiaalinen vastuu (S) ja hallinto (G). Koulutuksessa käytiin läpi, millaista dataa pk-yrityksen on realistista alkaa kerätä jo ensimmäistä raporttia varten.
Ympäristö (E)
Ympäristöpuolella keskeisiä tietoja ovat esimerkiksi:
- energian kulutus ja energiamuodot
- päästöt (scope 1 ja 2, myöhemmin mahdollisesti scope 3)
- veden käyttö ja mahdolliset prosessikohtaiset kulutukset
- jätemäärät ja jätejakeet (kierrätys, vaaralliset jätteet jne.)
- toiminnan sijainti ja luontoon liittyvät vaikutukset
Hyvä uutinen on, että moni tieto löytyy jo valmiiksi laskuista ja sopimuksista – kunhan ne otetaan systemaattiseen seurantaan esimerkiksi Excelillä.
Sosiaalinen vastuu (S)
Henkilöstöön liittyvä data voi olla esimerkiksi:
- työntekijämäärä ja työsuhdetyypit
- tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet
- poissaolot ja työkyky
- koulutustunnit ja osaamisen kehittäminen
Tavoitteena on tehdä näkyväksi, miten turvallista ja reilua työ yrityksessä on ja miten hyvinvointia kehitetään.
Hallinto ja eettisyys (G)
Hallinnon ja eettisyyden näkökulmasta pk-yrityksen kannattaa tarkastella esimerkiksi:
- mahdolliset tuomiot tai sakot raportointikaudelta
- eettiset ohjeistukset (code of conduct) ja niiden toteutus
- toimitusketjun vastuullisuus ja toimittajien arviointi
- riskienhallinta sekä tietoturva ja kyberturvallisuus
- ohjeistus tekoälyn käytöstä ja henkilöstön perehdytys
Olennaiset teemat ja realistiset tavoitteet
Kaikkea ei tarvitse – eikä kannata – tehdä kerralla. Vastuullisuusraportointi pk-yrityksessä kannattaa aloittaa valitsemalla 3–6 olennaista teemaa, kuten:
- energia ja päästöt
- jätteet ja kierrätys
- turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy
- henkilöstön hyvinvointi
- vastuulliset hankinnat
Teemoille määritellään mittarit ja maltilliset tavoitteet, esimerkiksi:
- energian kulutus −5 %
- kierrätysaste +10 %-yksikköä
- tapaturmat kohti nollaa
- koulutustunnit +X / työntekijä
Pienet, perustellut parannukset ovat täysin riittävä lähtökohta ensimmäiselle raportille.
Raportin muoto, julkaisu ja aikataulu
Raportti voi olla:
- tiivis PDF
- oma sivu tai osio yrityksen verkkosivuilla
- yhdistelmä (verkkosivu + ladattava liite)
Toimiva perusrakenne voi olla:
- Yrityksen perustiedot ja toiminnan kuvaus
- Keskeiset vastuullisuusteemat ja valinnan perusteet
- Mittarit ja data (E, S, G)
- Toimenpiteet ja kehityskohteet
- Tavoitteet seuraavalle vuodelle
Tärkeää on, että raportin tieto on todennettavissa. Jos dataa ei vielä ole, se kannattaa sanoa avoimesti.
Käytännön vinkki: aloita datan keruu heti
Helpoin tapa päästä liikkeelle vastuullisuusraportoinnissa pk-yrityksessä on aloittaa datan keruu heti vuoden alusta – esimerkiksi 1.1.2026.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että:
- laskuista poimitaan tarvittavat tiedot (energia, jäte, vesi)
- tehdään yksinkertainen Excel-seuranta
- kartoitetaan, mitä tietoja saadaan toimittajilta valmiina
Kun data kertyy kuukausittain, raportin kirjoittaminen ei tunnu enää yhtä suurelta urakalta.
Lopuksi: aloittamalla nyt olet jo edellä
Koulutus päättyi kannustavaan viestiin: kukaan ei ole “liian myöhässä”. Ne pk-yritykset, jotka aloittavat nyt:
- ymmärtävät omaa toimintaansa paremmin
- pystyvät vastaamaan asiakkaiden ja rahoittajien kysymyksiin
- saavat kilpailuetua, kun raportointi ei tule yllätyksenä
Ensimmäisen raportin ei tarvitse olla täydellinen. Tärkeintä on, että työ käynnistyy, dataa aletaan kerätä ja suunta on kohti läpinäkyvämpää ja kestävämpää toimintaa.
Tausta:
Tämä artikkeli pohjautuu syksyllä 2025 järjestettyyn vastuullisuuskoulutussarjaan, jossa käsiteltiin pk-yritysten vastuullisuuden keskeisiä teemoja, VSME-standardia, ISO-standardeja sekä vastuullisuusraportoinnin käynnistämistä. Koulutussarjan kouluttajana toimi Jaana-Marjut Seppälä (KTM, HHJ).
Koulutuskokonaisuus toteutettiin osana Uusintava talous kasvun kompassina Pohjois-Satakunnassa -kehittämishanketta, jonka tavoitteena on tukea alueen pk-yritysten uudistumista ja vihreän siirtymän mahdollisuuksien hyödyntämistä. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Keski-Suomen ELY-keskus, ja se on Euroopan unionin osarahoittama.
